Tästä elokuvasta pidin kaiken kaikkiaan, vaikka siinä olikin Hollywoodmainen selkeä loppu. no, tuottajahan olikin herra Spealberg, joten sitä hyvää elokuvassa ainakin oli, että ei tässä elokuvassa ainakaan hirviöt nousseet vielä seitsemättä kertaa ylös kuolemansa jälkeen antamaan viimeistä voitelua tappajalleen, joten parempi tämäkin Hollywood loppu ja Happy end, kuin haudasta nousseet hirviöt kymmenen kertaa tappamisen jälkeen.

En tiedä pitäisikö tätä Happy Endiä paljastaa lukijalle joka ei ole katsonut elokuvaa, mutta näköjään tein sen kuitenkin.

No, joka tapauksessa elokuvassa oli paljon muita elementtejä jotka olivat kiinnostavia ja koskettivat ainakin minua.

Kahden melkeinpä ääripäiden kulttuurien kohtaaminen ja naisen asema. Länsimainen raakuus ja itämainen pehmeys kohtasivat hyvällä tavalla toisiaan ja jälleen kerran esimerkki siitä, että miten lansimaisten ihmisten tulisi ottaa esimerkiksi joistain itäistenmaiden tavoista. Jokainen voi elokuvaa katsoessaan itse päätellä mitä tarkoitan... 

Puhuttu kieli oli ikäväkyllä englanti. Sen olisi voinut olla em. kansan oma kieli, mutta päätös kielenvalinnasta on ollut varmasti aivan harkittu ja ihan sitä varten, että elokuva tuottaisi teikijöilleen enemmän riihikuivaa kupeeseen.

Tässä elokuvassa kieli ei onneksi häirinnyt aivan valtavasti, mutta se johtunee siitä että iso osa elokuvista on ko. kielellä muutenkin ja se uppoaa helpommin myös minun korvaani, eikä aiheuta säröääniä.

Hienompaa olisi kuitenkin ollut muu kieli.