VALOPILKKUJA

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Mitä minä itken?

Itkenkö vastaan tullutta

todellisuutta?

 

Sinun lapsuutesi Pehmonorsujen

katoamista.

 

Sinua omien haavojeni lävitse.

 

Toivon, että olisin nähnyt edes osan.

Jospa olisin nähnyt juuri sen tärkeimmän

osan.

Sen jolla voit mennä ja ratsastaa.

 

Joka kestää.

 

Voin vain toivoa.

En tiedä millainen äiti olen.

Mitä minä olen oikein saanut aikaan?