KIRJOITUS VIRHEITÄ 2.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ja voishan se Eino sanoa, isolla ja kantavalla äänellä, sitten  näyttelyssä ollessaan että:

 

" Vaa olisinhan se minäkkii voinu tuon patjan tuohon ikkunaan kiinnittää.. sekö se nyt tairetta on? Vaa en minä kyllä ymmärrä miksi sitä pittää valamiita esineitä käyttää. Eikö tuolla kattilalla olisi ollu yhtää parempaa käyttyvä siellä kotona, ku pittää se laittaa tuollee tuoho..voi hyvänen aika sentää"

 

Nii… eipä vain taida, tavallinen kansa, katsoa kuvia samalla tavalla tai meikäläisen menttaliteetilla.

Kun olen huomannut, ettei edes taiteilijat välttämättä tee niin. Itse ihmettelen sitä, että miten joku ammattilainen voi katsoa kuvaa pelkästään sen fyysisten ominaisuuksien ohjaamana tai nähdä sen ainoastaan esim. taiteilijan omakuvana.

 

Kuva kyllä kertoo, jos sen vain antaa kertoa.

Kielessä ei ehkä ole ääntä mutta sävyjä paljon.

Sen kuuntelulle täytyy kuitenkin olla oma aika ja paikka, sekä halu nähdä ja kokea jotain. Ehkä ymmärtää jotain sellaista mitä oma käsityskyky ei ole vielä tajunnut eikä osaa pukea sanoiksi kuviksi tai musiikiksi.

 

Kuvan mystiikka on selittämätöntä, silloin kun sitä löytyy. Se pistää hiljaiseksi kaiken sen edessä mitä taide voi olla.

 

Se on outoa se mystiikka.