PIRSTALEITA<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tiedän, että etsit pelastustasi.
Minä en kuitenkaan
mitenkään sitä voi antaa.
Täydellinen mahdottomuus
mahdollisuuksien
viidakossa.
Olin itsekkin aivan kappaleina.
Monena, pienenä pirstaleena
pitkin lattiaa.
Kohtaisinko jälleen sinut,
joka raatelit kaikki haavani auki
vaikka uskaltauduin toivomaan
ymmärrystä?
Kommentit