klo 10                    Tervetuloa!

klo 10.15-11.30       Luova kasvu ja taiteilijoiden toimeentulo

                             tohtori Tarja Cronberg

klo 11.30-12.30       Lounas (omakustanteinen)

klo 12.30-13.30       Verkko veteen - yhteistyöllä työtä

                             kuvanveistäjä Pertti Kukkonen

klo 13.30-14.30       Managerointi - Mitä häh? Hyödyttäisikö sen oppiminen minua?

                             Suomen Taiteilijaseuran managerointiohjelman projektipäällikkö Kira Sjöberg

klo 14.30-15.00       Kahvi

klo 15.00-16.00       Kuvataiteilija ja yrittämisen ongelmat

                             taidegraafikko Pekka Hannula

 

Yrittäjyys itsessään ei lisää kysyntää. Eikä se tuo välttämättä edes sille yhdelle yrittäjälle pitkäaikaista työpaikkaa.  Eikä se siis ratkaise toimeentulon ongelmaa yleisellä tasolla.

 

Sosiaaliturvan osalta taiteilijoiden asiat ovat ehkäpä Mela uudistuksen takia edenneet mutta hieman epäilyttää se että miksi pitää puhua yhtäaikaa yrittäjyydestä ja sosiaaliturvan parantamisesta..???

Minusta ko. seminaarissa nimenomaan tarjottiin yrittäjyytta ja asiakaslähtöisyyttä ratkaisuksi taiteilijoiden taloudellisiin ongelmiin..ehkäpä Cronbergillä onkin se pohjalla että pitäisi parantaa yleensäkkin pienyrittäjien sosiaaliturvaa..mene ja tiedä.(Cronberg ei ITSE suoraan sanonut olevansa taiteilija yrittäjyyden kannalla..MUTTA koko tapahtuman konteksti ja Cronbegrin selvä kiinnostus taiteilijayrittäjyyteen oli kyllä selkeän yrittäjyyden ja sen lobbauksen kannalla..asiaa on mielestäni hyvin hankala tulkita oikein muuten ja se siksi että seminaarissa käsiteltiin VAIN JA AINOASTAAN tätä puolta kokonaisen taiteilijajoukon toimeentulo mahdollisuuksista) 

 

Yrittäjyydessä on vain aina se että se on ns. asiakaslähtöistä ts. tarkoittaa sitä että asiakkaille on tarjottava se mitä asiakas haluaa..näin viimekädessä ..mutta todellisuudessa myös ensisijaisesti. 

 

Millaista on se taide joka lähtee asiakaskeskeisyydestä????? yhteistyö joissain tietyntyyppisissä proggigsissa on ihan ERI asia kuin asiakaslähtöisyys. On ihan eri asia tehdä materiaaliin liittyvää tutkimusta ja kokeilua arkkitehtuurin ja rakentamisen kontekstissa taiteilijana kuin olla vaikkapa freenä taidemaalari tms. On myös ihan toinen asia tehdä palkkatyötä taiteen tekemisen ohella kuin ottaa riskejä pienyrittäjänä asiakaslähtöisesti. On myös ihan toinen asia olla pätkätöissä kuin kokoaikaisissa töissä. Ehdotus siitä että olisi jokin välimaasto yrittäjän ja palkkatyöläisen välillä itsensä työllistävien nimikkeellä kuulostaa myös pahasti sillekkin että taiteilijoiden sosiaaliturvaa voitaisiin sillä verukkeella pahimmillaan esim. pätkätyötilanteessa heikentää rajustikkin jopa entisestään. Nimittäin tämä taannoinen uudistus siitä että taiteilija saa tehdä työtään ylläpitomielessä työttömyysturvan varassa..olisi helppo syrjäyttää ko. itsestään työllistyvän (yrittäjän tai väliaikaisen/osa-aikaisen yrittäjän) mandaatilla eli homma ei ole välttämättä niin ruusuinen kuin miltä se kuulostaa juhlapuheissa (ja vaalienkin alla). 

 

Toisaalta jos kävisi niin että taiteilija määriteltäisiin selkeästi vaikkapa siten että taiteilija =(parhaimmillaan??)  ammattiaan harjoittava, taideliittoihin kuuluva ja koulutuksen saanut. Niin se tietenkin selkeyttäisi asiaa roimasti yhteiskunnallisesti katsottuna. Se karsisi ison joukon ihmisiä jotka toimivat taiteen kentällä "ei- taiteilijoiksi". Tätä kautta nimenomaan nämä "ei taiteilijat", jotka eivät täyttäisi kaikkia yllämainittuja kriteereitä alkaisivat helpommin toimia yrittäjinä, koska ja jos haluaisivat jatkaa omaa toimintaansa niin näin olisi "viisasta" tehdä. Tässä olisi kyllä myös muita puolia mm. se että, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana taideliittoihin pääseminen on vaikeutunut huomattavasti aiemmasta niin tämä "etuus" olla taiteilija olisi siis tavallaan helpommalla niillä ketkä jo NYT täyttävät ko. kriteerit. Sillä jos ja kun yrittäjyyttä leimaa asiakaslähtöisyys niin se asiakas lähtöisyys siis tietenkin ja luonnollisesti näkyy myös tämän taiteilijan (yrittäjän??? ja asiakaslähtöisyyden) ansioissa ihan luettelona esim. erilaisina ainoastaan myyntinäyttelyiksi pelkistyvissä näyttelyissä  ja nämä myös voivat ehkäpä vaikuttaa esim. siihen että pääseekö vaiko eikö pääse jonkin esim.taideliiton täysjäseneksi. Kokelasjäsenyyshän on vain sen kymmenen vuotta voimassa. (ainakin tm-liitossa)

 

Näkyyhän se tietenkin myös siinä mitä taiteilija sitten todellisuudessa tekee taiteekseen ja tämä on se kaikkein tärkein seikka, ainakin omasta mielestäni. Ulkoapäin katsottuna on nimittäin niin että jos joku tekee asiakaslähtöisiä teoksia pääasiassa ja ns. ei asiakaslähtöisiä sivutoimisesti tai vähemmän niin KAIKKI se mitä taiteilija tekee ON sitä tuotantoa mitä taiteilija sitten todellisuudessa tekee ja kehittää omassa työskentelyssään ihan itse.. eivät ne ole ulkoapäin katsottuna jotain vain asiakaslähtöistä ja jotenkin ei asiakaslähtöistä ..nimittäin ne teokset..vaikka tekijä ne itse erottelisikin toisistaan..tuotanto on tuotantoa kokonaisuutena. Ainakin minä olen omalla kohdallani huomannut että kaikki se mitä tekee vaikuttaa aina siihen mitä ja miten tekee jatkossakin ja erityisesti se vaikuttaa siihen miten ajattelee tai kokee ja se luonnollisesti näkyy sitten töissä helposti.

 

Toisaalta jos supistaa ajattelun oiken raaksi niin..pienyrittäjyyden lisääntyminen voisi tuoda tämän ns. asiakaskeskeisen ajattelun kautta(sen todellisuudessa olevan pakollisuuden kautta) jopa sitä, että se vähentäisi varmaankin helposti pitkällä aikavälillä todellista kilpailua mm. apurahoista. Mene ja tiedä..

 

"Tässä taloustilanteessa on mielestäni erityisesti korostettava yrittäjyyden merkitystä. " sanoo Tarja Cronberg työministerin ominaisuudessa (http://www.keskuskauppakamari.fi/Media/Puheet/Tarja-Cronberg-Kauppakamari-Forumissa-Tyo-ja-yrittajyys-menestyksen-tukipilarit )

Järjestelmien tulisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin tukea näitä siirtymiä työuran molemmissa päissä. Se on tärkeää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Järjestelmät eivät nykyisellään tue esimerkiksi sivutoimista yrittäjyyttä. Aktiivinen sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa yksilölle parhaiten joustavan keinon työmarkkinoilta poistumiseen, työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa (http://www.tse.fi/FI/media/ajankohtaista/Pages/yrittajyyshoukuttelevavalinta.aspx).

 

Yllämainitusti toteaa siis Tarja Cronberg. Olettaisin itse mm. em.viitteideni vuoksi ja yleistietoon vedoten, että Tarja Cronberg on johdonmukaisesti kaikissa tilanteissa yrittäjyyden kannalla. Vaikka hän henkilökohtaisesti olisikin valmis siihen että joissain tilanteissa esim. taiteilija yrittäjä olisikin helpotetussa asemassa verrattuna esim. muihin pienyrittäjiin velvoitteidensa suhteen. 

 

Täytyy muistaa se että yrittäjyyden keskeisiä tukipilareita on aina se asiakaskeskeisyys nykymaailmassa ja erityisesti silloin kun puhutaan jostain sellaisesta josta ihminen ei ole suoraan perustarpeidensa vuoksi riippuvainen kuten. ruoka ja asuminen ovat. Maslowin tarvehierarkia portaikot voisi tietenkin kaivaa haudastaa esille vielä tänäänkin. Siinä on vain se että yleensäkkin portaittainen nousu kohti jotain ylevämpää ja jotenkin suurempaa ei välttämättä osu kohdilleen sen kanssa miten ainakin itse käsitän taiteen.

 

Tietenkin olisi varsin mukavaa ja mieltä ylentävää  itselle näin tekijänä että taide kävisi noiden perustarpeiden tilalle ihan käytännössä..niin se ei vain ole ja siitähän tässä on kyse loppujen lopuksi. Sen sijaan taiteen voi todellakin rinnastaa perustuotantoon tai perustutkimukseen..vähän vain tuli siltikin seminaarissa sellainen olo että tätä taiteilijayrittäjyyttä nyt kaupataan juuri tuolla perustuotanto ja perustutkimuskäsitteellä...siten että samalla viitataan jotenkin ihmisten tarpeisiin, joiden käsitetään täällä ainakin länsimaissa olevan juuri nuo Maslow tyyppiset tarpeet portaikossa ja kaiken lisäksi vielä jollain kummalla tavalla miksattuina taideympäristöön joka on alati muuttuva aika monen taiteilijan mielissä. Kamalaa sanoa mutta tuntui hieman sillisalaattiselle markkinointikikalle koko seminaari 80%:sesti. (toivottavasti olen väärässä)

 

 Minusta taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamisesta ja taiteilija yrittäjyydestä pitäisi käydä ihan erilliset omat keskustelunsa. Niitä ei pitäisi ympätä yhteen heti lähtökohtaisesti. 

 

 

LÄHTEET netistä yllä olevilla osoitteilla. 

 

ps. niin ja selvyyden vuoksi sanon, että tämä kirjoitus ei ole mikään "vastustan yrittäjyyttä"- puheenvuoro vaan tämä on vakavasti sanottu huolenilmaisu suhteessa siihen maailmaan jossa todellisuudessa elämme.