Pitkästä aikaa oma näyttely. Koulut on nyt käyty ja opit opittu joten on aika taas siirtyä ns. kehiin ja tässä sitten pitkästä aikaa oma näyttely. Pittää alkaa katteleen muitakin paikkoja tässä kunhan saan kuvattua työni ja niin edespäin. Ohessa alla siis kutsari ja lehdistötiedotteen tynkää. Kiirettä pitää kun pitäis saada nuo työtkin ihan valmiiksi. No toivotaan parasta ja pelätään pahinta :)..

 

 Kuva on yksityiskohta teoksesta. (ei vielä nimetty)

 

NYKYMAALAUSTA KATSEKONTAKTISSA

Tiina Marjeta on tutkinut näyttelyssään ”Eye Contact” katsetta. Haluten näin herättää keskustelua siitä, että kuka katsoo, ketä, miten ja millainen on näkemämme. Tiina Marjeta on toiminut kuvataiteilijan työssä kymmenisen vuotta. Hän maalaa öljyväri – ja temperamaalauksen yhdistelmällä kiilatuille kangaspohjille, joista hänen maalauksensa koostuvat paloja toisiinsa yhdistellen.

”Usein näkemämme kuvasto lähtee siitä että katsomme kuvaa objektina. Katseen kohteena on usein ihminen, erityisesti nainen. Olen lähtenyt tässä teos -sarjassani kuitenkin siitä ajatuksesta että kuva katsookin katsojaansa tai jopa itseään ihan yhtä lailla kuin katsoja katsoo kuvaa. Kuva ottaa ikään kuin kontaktia katsojaansa ja jopa itseensä.” sanoo Tiina Marjeta.

Väri fyysisaistillisena kokemuksena

Teossarja on valmistunut 2010-11. Hänen maalauksissaan väri on tärkeällä sijalla.

”Väri on syvästi inhimillinen kokemus ja se on ollut ihmiselle tärkeä kautta aikojen. Se on suorastaan fyysisaistillinen kokemus joka koskettaa ihmistä henkilökohtaisen kokemuksen tasolla, vaikka värillä onkin ollut ja tulee aina myös olemaan monenlaisia kulttuurista lähtöisin olevia tasoja.” jatkaa Tiina Marjeta.

”Se miten kuva ottaa kontaktia ja miten se tulkitaan tai otetaan vastaan jääkööt ihmisten itsensä ajateltavaksi ja koettavaksi. Toivonkin, että jokainen näyttelynkävijä tulkitsee ensin tunteella sekä sitä kautta ajattelee ja jopa analysoi tulkintaansa järjellä suhteessa erilaisiin maailmankuviin ja filosofioihinkin. Parhaassa tapauksessa kuvasta ja kuvan kanssa kuitenkin löytyy jotain uutta, jos sille antaa tilaa. ” Tiina Marjeta pohtii lopuksi.