Laitan lukijoilleni eli sulle joka just luet tätä seuraavaksi oma kirjoittamani tiedotteen, joka on ko. Etelä-Karjalan taiteilijaseuran 20v-juhlanäyttelyn "Ihminen kuvassa"- näyttelyn yhteydessä.

Julkaisen tämän tiedotteen täällä blogissani ihan sen takia, että näin mielestäni avaan väylän vuorovaikutukselle, jos kommentteja tai kommentoitavaa tulee jollekulle.

Sille on kuitenkin mahdollisuus tässä.

Keskustelen parhaani mukaan jos kommenteissa on jotain sellaista josta haluan sanoa jotain eli ihan samalla tavalla kuin muutenkin vuorovaikutustilanteissa keskusteltaessa porukalla asioista....MUTTA tässä siis väylä joka on auki sekä oma suullinen kannanottoni teokseni taustoihin. Laitan myös kuvia tänne siitä teoksesta tuossa myöhemmin, kunhan saan sen ensin kuvattua ja avajaiset on pidetty. Ja pyrin aina vastaamaan jotain jos joku on nähnyt sen vaivan, että kirjoittaa kommentin blogiin.

Kuvat siksi, että sellaisillakin on mahdollisuus osallistua keskusteluun, jotka eivät näe työtä luonnossa, vaikka totuus onkin, että maalaukset pitäisi AINA ja ehdottomasti nähdä luonnossa..ainakin itse olen havainnut omista töistäni sekä monen monen  muunkin töistä (sekä hyvässä että pahassa), että niitä on ihan samperin vaikea kuvata siten että totuus tulee esille ts. käytännössä ihan mahdoton jopa..maalaus on kuitenkin aistittava paikanpäällä...no..jokatapauksessa luukku on nyt auki vaikka näyttely avautuukin vasta ensi maanantaina 14.9  yleisölle ja siis seuraavaksi:

 

Taiteilijan TIEDOTE:

IHMINEN KUVASSA, Etelä-Karjalan taiteilijaseuran 20-vuotis juhlanäyttely Etelä-Karjalan Taidemuseolla 14.9-5.12 2009       

(Kuratointi: Aura Seikkula, Kaisa Heinänen, Annamari Vänskä)
 

TOTEAVAA NYKYMAALAUSTA
Tiina Marjeta on käsitellyt "Unohti sanoa, että rakastaa" teoksessaan isyyttä. Haluten näin herättää katsojille keskustelua sekä ajatuksia isyydestä. Teos on kolmiosainen maalausinstallaatio ja se on valmistunut tänä vuonna.

Suomalainen mies

Moni miettii vanhemmuuteen liittyviä asioita viimeistään siinä vaiheessa kun itse tulee isäksi tai äidiksi. "Minusta tuntuu, että isyydestä ei puhuta tai käsitellä tunnetasolla tarpeeksi kulttuurimme osana. Se voisi johtua suomalaisesta perinnöstä, joka on varmaankin synnyttänyt puhumattomien ja tunteitaan konkreettisesti ilmaisevien miesten mallin ja joka on seurannut jonkinasteisena jopa tähän päivään asti. Isyys voikin olla tuon moniulotteisen mallin takia oletetusti puhuvien ja tuntevien nyky-ihmisten keskuudessa osin jopa vaiettu aihe. Varsinkin isä-tytär suhteesta ei vaikuttaisi olevan paljoa syvällistä keskustelua ainakaan kovin julkisesti tänä päivänä. Se ei liene tabu, mutta ehkäpä vähemmän puhuttu sekä käsitelty aihe, jolla on varmastikkin vaikutuksensa oleviin ja myös tuleviin sukupolviin jossain määrin. " sanoo Tiina Marjeta

Isyydestä keskustelua

"Mielestäni harvoin, miehiä näkee tai saatikka kuulee esim.kahvilassa puhumassa vapautuneesti omasta isyydestään tai sen kokemuksista emotionaalisesti. Isyyttä tunnutaan käsittelevän yleisesti monesti enemmän ja vähemmän ns. asia-linjoilla. Silloin perimmäinen keskustelu jää tulkintani mukaan vajaaksi, jolloin ei synny välttämättä kovin helposti ja kattavaa emootionaalista kultturillista tuntemusta ja kohtaamista syvällisesti.Jos ihminen on aistit avoinna tuntemuksilleen sekä myös toisten ihmisten maailmankuvalle siitä seuraa mielestäni parhaimmillaan laaja-alainen ns. aito ymmärrys, jota voi johdonmukaisesti myös käsitellä tieto ja toiminta -tasolla sekä isyys-käsitteenä yhteiskunnassa. Siksi halusinkin puhutella teoksessani juuri isyyttä." Tiina Marjeta jatkaa.

Tasa-arvo

Jos asioita käsitellään monelta eri kannalta se saattaa auttaa löytämään sovinnollisia ratkaisuja niihin tasa-arvon ongelmiin, joita Suomessakin vielä kiistatta on sukupuoltenkin välillä. "Oletan jokatapauksessa, että feminiinisyys ja maskuliinisuus ominaisuuksineen ovat jo sekoittuneet ihmisissä yleensä jossain määrin tänä päivänä. Rooli-odotusten tulisi olla muuttuneessa tilassa myös käytännössä, jota ne eivät vielä läheskään aina ole." totetaa Tiina Marjeta


Isyyden käsittely monella tasolla voi edesauttaa myös enemmän tasa-arvoisen yhteiskunnan syntymistä tulevaisuudessa.

 

PS. eli tämä kirjoitus tarkoittaa nyt sitä, että pidän tämän luukun auki niin kauan kuin tuo näyttely on pystyssä, joten paljoa muuta en sitten sinä aikana täällä julkaise ihan siksi että tämä ko. kirjoitus löytyy helposti täältä.

 

jk. Tämä on julkinen blogi ja sellaisena aioin sen pitääkkin omalla nimelläni. Minun on lisättävä tämän kirjoitukseni loppuun valitettavasti tämä jälkikirjoitus ihan syystä, että olen havainnut käytännössä, että nimenomaan nämä tasa-arvoisuuteen liittyvät tematiikat aiheuttavat ihmisissä hyvin paljon myös negatiivistä reagointia ja suorastaan vihamielisyyttä hyvinkin ikävässä muodossa täällä blogistaniassa, koska monet ovat nimimerkin suojissa ja sieltä voidaan huudella mitä sattuu. Se on tietyssä mielessä hyvä mutta toisaalta siinä on juuri se, että jotkut sitten huutelevat ihan mitä sattuu. Sellaisiin vihamielisiin kommenteihin EN aio kommentoida tai saatan olla jopa ilkeä takaisin. Se on varmaa. Tämä on siis varoituksen sana sillä ihmisiä tässä kaikki ollaan, mutta muuten pyrin aina vastaamaan kommentointiin..silloin kun sitä esiintyy :) ja tämä blogi ei ole tieteellinen eikä tilastollinen blogi tämä on taiteellinen blogi. Se on hyvä muistaa. Jokatapauksessa en sensuroi mitään kommenttia vaan ajattelen, että jokainen itse vastaa kommentointinsa sisällöstä ja se julkituomisesta itsenäisesti. Sehän piirtää tietyssä mielessä myös kuvaa yhteiskunnasta tai vähintäänkin sen yksilöistä kun seuraa kommenttilootaa eri aihepiireistä.  

Hyvä niin ja se on parasta blogimaailmassa:)

Jään odottelemaan, josko väylää käytetään.