RAUHAN PUOLUSTUSTA 2.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tässä on skenaario tilanteesta pelkästään vain ja ainoastaan taloudelliselta puolelta katsottuna.

Hypoteesi joka kummittelee Rauha- Tiuruniemen hankkeessa tavallisen taiteilijan näkökulmasta katsottuna.

 

Taiteilijat ovat luovuttaneet ja lähteneet muualle.

 

Alueen taiteilijat ja sen mahdollisuudet tuntevat henkilöt häipyvät ja ovat jo häipyneet.

 

Mukaan luettuna allekirjoittanut.

 

Yksi tärkeimmistä ohjenuorista on aina ollut ja tulee olemaan myös kansainvälistyvässä yritystoiminnassa se, että juuriaan ei saa unohtaa.

Tässä tapauksessa paikallisia kulttuurinalan toimijoita, jotka ovat parhaat asiantuntijat ja ammattilaiset omalla sarallaan kaikkine kulttuurikontakteineen. Tämä on unohdettu aivan kokonaan alueen kehittämishankkeessa.

 

Ehkäpä tämä kaikki on tarkoituksenmukaistakin Joutsenon kaupungin ja sen johdon mielestä,  joka ei ole antanut mitään arvoa sille, että paikasta on pidetty huolta ja kehitetty vuosikausia taitelijoiden toimesta.

 

Rakennukset olisivat jääneet rappeutumaan niille sijoilleen ilman ko. taitelijoiden toimintaa.

 

Hauskinta ja ironisinta on se, että ostajat tuskin tietävät esim. taannoin talvella Rauhassa olleesta vedenpaisumuksesta, joka oli ihan kirjaimellinen, kun läheisen vesitornin sisältö pääsi "valumaan" putkia pitkin ent. sairaalan käytäviin sen seurauksena ettei rakennusta oltu lämmitetty edes sen vertaa ettei niin pääsisi tapahtumaan ja vähimmilläänkin em tilanteessa oltiin otettu riski, liian pienellä lämmityksellä, leutona talvena, jolloin yllättikin yhtäkkinen pakkanen ja vahinko pääsi tapahtumaan.

 

Vesi todellakin virtasi kirjaimellisesti pitkin Rauhan käytäviä.

 

Se turmeli miltei kokonaan yhden ansioituneen ja arvostetun taiteilijan elämäntyön mennessään ja sotku oli hurja paisumuksen jäljiltä.

 

Tämä on vain esimerkki.

 

Kaikkea on tapahtunut vuosien varrella.

 

No rakennuksia tulee ja menee ja kaikenlaista voi entisöidä kunhan on vain tarpeeksi rahaa. Sillä ei tunnu olevan väliä mitä rahaa ja keneltä.

Kunhan rahaa on ja sitä pistetään haisemaan, vaikka vastapäisellä rannalla on kylpylä, johon on investoitu ja investoidaan huomattavia summia turisteja varten.

 

Tässä tilanteessa on monia koomisia piirteitä ja yksi on seuraavanlainen. Valaisen ajatustani esimerkin varjolla.

Tässä eräs tapaus 80-luvulta ja ihan sen takia, että se vuosikymmen oli viimeksi aikaa kun on pistetty oikein todella rahaa haisemaan ja seuraukset me kaikki tiedämme ja iso  osa ihmisistä on ne myös nahoissaan kokenut.

Aikoinaan siis oli hurja buumi esim. lälläri eli LA- puhelin bisneksessä.

Se oli aikaa joka oli juuri ennen kännyköitä ja tavallaan lienee ollut myös yksi edeltävä tärkeäkin vaihe ennen kännyköitä.

Yksi ihminen keksi myydä oikeaan aikaa näitä kyseisiä LA- vekottimia ja saikin hurjaa myyntiä sekä tulosta aikaiseksi.

Kas kummaa, suomalaista kateuttako lienee, mutta yhtäkkiä myös toinen huomasi samaisen rahasammon ja sitten kolmas jne. jne.

 

Lopputuloksena oli se, että osa näistä yrittäjistä "kuoli" yli kuumentuneilla markkinoilla, osa vaihtoi toimialaa ja osa sinnitteli vielä hetken.

 

Siis kunnon kilpailu.

 

Mitä siitä seurasi?

 

Kirjaimellisesti työttömyyttä, henkilökohtaista konkurssia jne. yksikään ei jatkanut hetken LA-huumassa, koska huuma oli huumaa ja meni ohi.

Onneksi sijoitukset näihin firmoihin eivät olleet niin konkreettisia kuin vaikka esim. jokin pysyvä täysin saneerattu kiinteistö on, josta esim. tässä tapauksessa on mitä suurimmassa määrin kysymys.

Varastot voi nimittäin aina myydä pilkkahintaan pois. Mutta rakennuksien laita on hieman toinen.

 

Oikeastaan karulla esimerkillä Rauhan sairaala alueen myyntiä voisi verrata pankkitukeen.

 

Siis se on suoraa tukea yrityksille, veronmaksajien varoista, koska Joutsenon kaupunki käyttää alueen kunnallistekniikan saneeraukseen hurjasti rahaa.

Verrataanpa sitä siihen keskusteluun, että julkisuudessa on viimeaikoina myös mietitty sitä, että pitäisikö terveyskeskuspalvelujen hintaa nostaa ja Kelan-korvauksia lääkkeistä pienentää tai että tarhamaksut ovat mahdollisesti jälleen nousemassa.

 

Mihin kukakin haluaa panostaa?

 

Aina voi sanoa, että ihmisiin..silti mietin, että voisiko tästä vetää sellaiset johtopäätökset, että kannattaa panostaa varakkaisiin ja terveisiin ihmisiin?

Tämä kysymys nousee väistämättä esille tässä asiassa, koska keskustelu julkisista palveluista puhuu suorastaan kornisti kaikkea tämänkaltaista investointia vastaan.

 

Mihin sijoitetaan ja kuinka paljon?

 

Luulenpa, että vapailla markkinoilla olevaa irtorahaa omaavat rajoittajat näkevät aimo tilaisuutensa, koska vastapuolen "kauppias" on kunta, jolla on aina loppu viimeksi valtion veronmaksajien rahavarat käytössä tavalla tai toisella.

Aivan kuten oli nykyisellä esim. Sampopankilla, joka oli aikoinaan valtion omistuksessa vähintään Postipalvelujen kytköksensä kautta. Ainakin minusta asiamiesposti palvelut ovat reippaasti huonontuneet.

Sampopankin kämmäilyistä huomaamme, että tavallisen kuluttajan ja pienyrittäjän "asiat" ovat tässä myllerryksessä aika pieniä murheita esim pankin näkökulmasta katsottuna.

Suomessa on ihmeellinen asenne, joka haluaa aina satsata suureen, isoon ja masiiviseen toimintaan.

Tämän asenteen näkee tässäkin tapauksessa Joutsenossa erittäin hyvin. Suomalaiset kylpylät ovat henkitoreissaan muutenkin. Siitä on ollut mediassa paljonkin kirjoittelua.

 

Kotimarkkinat ja pienet lähtökohdat usein unohdetaan.

 

Rauha-Tiuruniemen alueelle oltaisiin voitu satsata pieneen toimintaan ja sitä kautta katsoa onko niistä lähtökohdista katsottuna myöhemmille vuosille jotain sellaista joka todella auttaa esim. riutuvan kunnan taloudellista tilannetta.

 

Rahallisesti resurssejaan Rauha- Tiuru alueeseen sijoittavat sijoittajat voivat pahimmassa tapauksessa lähteä mukaan suureen kuplaan, joka puhkeaa sitten kun Venäläiset turisti eivät enää jaksa tai heitä ei huvita matkailla Suomessa.

 

Jos muistelette 80-lukua niin Suomessa oli kova pelko siitä, että saksalaiset vievät Suomen ranta-alueet.

Silloin oli laki joka esti ulkomaalaisia ostamasta ranta-alueita. Tämä laki on poistunut myöhempinä Euroopan unioni aikoina. Mikä on hyvää ja mikä ei ole sitä…jokaisessa asiassa on puolensa.

Mutta siis 80-luvulla oli hirveä haloo siitä kuinka Saksalaiset turistit tekevät sitä ja tätä.

 

Mutta kuinkas kävikään?

 

Saksalaisia ei näy eikä kuulu enää missään.

 

Enää ei puhuta saksalaisturisteista joka nurkassa ja rehellisesti sanottuna joskus tuntuu sille, että Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu hirvittävä naapurinpelko, joka johtaa sitten ihmeelliseen naapurin mielistelyyn, joka johtaa ihmeelliseen pokkurointiin ja yltiöpäisiin hankkeisiin, jotka kuivuvat kasaan, ennemmin ja toden-näköisimmin liian myöhään huonon suunnittelun tms. takia loppujenlopuksi.

 

Taitavat saksalaiset olla aivan muista maista kiinnostuneita tänä kultaisena Suomi Turismin-aikana.

Eipä silti onhan vieressä rakas armas Äiti- Venäjä, johon tässä hankkeessa mitä ilmeisemmin luotetaan, kaikkine kiemuroineen. Tähän on pakko sanoa ihan ivalliseen sävyyn, että suunnittelihan Alvar Aalto aikoinaan tämän Imatran miljoonakaupungiksikin em. mainitun maan läheisyyden vuoksi ja siitä on jäänteenä kummallinen kaupunki jossa yhdistyvät eri kylät toisiinsa ihmeellisen verkoston kautta. Imatra on muuttotappioinen kaupunki ja Joutseno on pieni riutuva "kylä" Imatran kupeessa.

 

Suomessa on vielä tietenkin jäljellä tämä miellyttävä puhdas luonto.. miettikääpä sitä myös turistin kannalta.

Ihanaa kun piha ei ole oma niin ei tarvitse niin hirveästi miettiä mihin sen tupakantumppinsa heittää.

 

Ehkäpä em. asiat on otettu huomioon Rauha- Tiurualueen keihittämis-suunnitelmissa.

 

Tosiasiassa Rauhan sairaala-aluetta on myyty ja kertaalleen taas myyty, hujareillekkin.

                     

Aika näyttää miten käy. Toivon parasta ja pelkään pahinta.