Nancy Friday: Kauneus ja valta

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Aika populaarinen kirja. Omalta kokemuspohjalta kirjoitettu kirja, jossa ilmentyi mielestäni kirjoittajan epävarmuus, todistelunhalu, jopa, karkeasti sanottuna, naisvihamielinen kirjoitus naiselta.

Kirjoittaja olikin yrittänyt laajentaa pohjimmaisia ajatuksiaan siten, että mainitsi miehen.

 

Otin sen kuitenkin niin, että se tuntui aika kursooriselta ja lähinnä huonosti sisäistetyltä maininnalta.

 

Tästä kirjasta teki mielenkiintoisen kuitenkin sen lähtökohta, joka oli tietyllä tavalla miehiä ymmärtävä ja se onkin loistava ansio kirjoittajalta ja olen periaatteessa monestakin asiasta ja niiden RAKENTEISTA samaa mieltä.Hyvä kirja sellaiselle, joka on jyrkkä feministisissä kanaotoissa= tilaisuus yrittää ymmärtää jotain lempeämpää otetta.

Usein kuitenkin käy niin (kuten tässä kirjassa), että ymmärtämisen halu kääntyy ymmärtäjää vastaan ja kaipaus, joka sinällään on myönteinen, muuttuu nöyristelyksi ja valtamallin puolustajaksi, käänteisellä, jopa naisvihamielisellä, tavalla. Tänäpäivänä törmä, aika usein, naisia jotka eivät pidä tasa-arvoa merkittävänä asiana. Se on kyllä hyvin erikoista.

Kirja on kuitenkin lukemisen arvoinen, ihan vaikka mielenkiinnon vuoksi.

 

Juan Manuel de Prada: Pimpit

 

Tämä on sellainen kirja , jonka olin lukenutkin, jo joskus aiemmin.

Olin vain unohtanut sen olemassaolon. 

Kirjassa kuvataan miehen kautta naista eli lopulta se oli kuvaus miehestä.

Kirja onkin mielestäni osoitus vahvasta kohderakastamismallista. Se kuvaa miehen rakkautta ja vihaa naiseen. Positiivista siinä on läpinäkyvä kuvasu siitä millainen mies on hyvässä ja se kuvaa hyvin, rivien välistä, miehen luontaista, ikuista antautumista ja heittäytymisen kykyä kiinnostavan asian lumoihin.

Humoristista tekstiä, vakavalla sisällöllä, hauskaa pilaa, jonka koin groteskina mutta pelkästään miehen maailmaa kohtaan.

Olin maha kippuralla, naurusta, aika monessakin kohdassa. Groteskius oli lieneee kuitenkin, suurimmaltaosin, vain minun päässäni ei tekstin sisältönä.

Viihdyttävä kirja, juuri sillä hykerryttävällä tavalla, mikä tekee miehestä uskomattoman ihanan niin pitkäksi aikaa kunnes tulee stoppi. Suorasta melkein betoniseinä.

 

Luettuani, reilut puolet, kirjaa (sivumäärä156.) minua alkoi kuitenkin, se hillitön pimpillä mässäily, ärsyttää. Tietynlainen välinpitämättömyys esim. ilotyttöjen elämändraamoille paistoi kilometrien päähän.

Luultavasti em. negaatiot, saivat vallan hetkeksi siksi, että omistan sen puolihelvettiin tai taivaaseen vievän pimpsan ja jostain kumman syystä, asia on henkilökohtainen. En kyllä yhtään käsitä, että minkä ihmeen takia.

Virinnyt tunne on alkukantainen, eikä sen syntymiselle voi oikein mitään, silloin kun sukupuolielin on se mikä tuntuu vievän kaiken huomion.

Tämä johtunee siitä, että olen, aika tavallinen, nainen ja seksuaalisuus lähtee, pääasiassa, eri lähtökohdista, kuin miehillä yleensä. (Ei mahda mitään, mutta pako yleistää, ihan ärsytyksen vuoksi)

Minun lähtökohtani ovat aivot, kuten naisten yleensäkkin.

Niiden hively ja vasta sen jälkeen se IHTE. Myönnän, että se ärsytys on itsekästä, mutta korostan etten voi sille mitään.

 

Uskon, että laajastikkin ajateltuna, tosielämässä, miehet ja naiset saavuttavat,  tällä saralla, joskus tasapainon, joka on ajatuksellinen aivojen ja sukupuolielimien puoliväli. Yhdessä ihmiselämässä se voi olla totta tänäkin päivänä.

 

Kirjan kirjoitustyyli vaikuttaa, ensiajattelemalta, kylmän humoristiselle, mutta jos sitä ajattelee kohderakkausmallin kannalta, niin se on hyvin maanläheinen, suorastaan maahan kaivautuva ja pohjimmiltaan juuri sitä mikä on miehessä hienoa, mutta, kuten sanottu, liian pitkälle vietynä, minulla ainakin menee hermot ja pahimmillaan tulee itku, joka voi johtaa täydelliseen välinpitämättömyyteen, jos sille tunteelle ei saa mitään todellista ymmärrystä ja tietenkin sen ymmärryksen pitäisi tulla miehiltä.

 

Naisen kuvailu, miehen maailmassa, alkaa jo kyllästyttää. Sitä kun tekevät ja ovat tehneet miehet sekä naiset taidehistorian saatossa tähän päivään asti, kuka milläkin tavalla perustellen, mutta lähes poikkeuksetta vain tietystä lähtökohdasta ja se on usko itsensätoteuttamiseen, jep no sama sille.

Raamit ovat yllättävän tiukat vieläkin.

Muka rohkeimmat naiset, mutta kuitenkin vielä em. malleja noudattavat, pitävät naisenkuvissaan pumpattavia miesbarbeja kainaloissaan tai kuvaavat muuten omaa pimpsaansa, mitä moninaisimmin keinoin. Se ei kuitenkaan kuvaa lopulta sitä mikä on totuus ja tunnustan, että tähän sakkiin voi lukea, jossainmäärin, myös minut. Pimpsan paikalla kun on tosiasiassa aivot ja todellisen ilmaisutavan löytäminen  perimmäisille tunnoille on vaikeaa taiteen tekijöiden kannalta katsottuna. 

 

Syvällistä käytännön ymmärrystä, naisen perimmäisyyteen, ei kuitenkaan kohtaa melkein koskaan ja sen takia jos joku mies yrittää ymmärtää, niin helposti tulee tai tuli joskus, viskattua, pikaistuksissaan, kiviä moisen Jeesuksena esiintyvän uroksen päälle, vaikka uroksen tarkoitus olisi ollut aivan muu ja paljon syvällisempi.

 

Vihamielisyys on mielestäni seurausta kaikesta menneestä ja näin globaalia muistia ihmisellä. Vaikka se on siis oikeutettua ja tunteena sallittua niin kuohahduksen jälkeen kuitenkin pitäisi löytyä hyvää tahtoa, joka puhaltaa peli poikki ja istuu tämän uroksen kanssa nokatusten. Olen häpeissäni niiden naisten puolesta, jotka haluavat pelkästään syyllistää mies-sukupuolta..

 

Paperipussiin hengittäminen lienee auttaa väliaikaisesti, mutta ymmärrys on pääasia, joten, ainakin minä, olen sen takia valmis yrittämään hallita omia tunteitani, kun em. asia kolahtaa kohdalle.

 

En halua murskata ketään. En siis naisia, miehiä tai sitä kautta lapsia, jotka kuitenki ovat tulevaisuus.

 

Siis em. ajatukset virisivät eloon, pitkästä aikaa, em. kirjan sisällöstä, joten mielestäni kirja kannattaa lukea.

 

 

Partrik Suskin/ Parfyymi:

Hieno ja yhtäaikaa kauniin karu, lumoavalla tavalla kirjoitettu kirja. Suosittelen lukemaan, jos ei ole jo lukenut. Herätti paljon ajatuksia ja tunteita, jotka haluan pitää itselläni. LUE IHMEESSÄ. Toisaalta en halua asettaa minkäänlaisia ennakkokäsityksiä sellaiselle joka ei ole lukenut ko.kirjaa, koska sen sisältö antaa mahdollisuuden liittää se moneen hyvinkin erilaiseen kontekstiin.