Nyt aika on mennyt opiskeluun ja elämään. Joten vielä ollaan hengissä kirjoittelu on vain jäänyt hieman vähemmälle.
Nettiseikkailujani haluan jakaa seuraavalla linkillä.
Anna Kortelaista kannattaa aina kuunnella ja erityisesti TÄMÄ on hyvä.
Luentosarja joka ehdottomasti kannattaa kuunnella.
Ai niin sitä ennen sun täytyy
Ajattelen niin, ettá tulevat sukupolvet ja menneet sukupolvet ovat oivallisia ihmiskunnan mittareita ja positiivisesti vielá se, ettá uskon myõskin niin, ettá tulevat sukupolvet saavuttavat nopeammin edelliseten sukupolvien ymmárryksen (ainakin tiettyyn pisteeseen saakka..en ala nyt saivartelemaan tástá asiasta).
Yhteiskunnassa on olemassa sellaisia rakenteita jotka estávát naista kasvamasta táyteen mittaansa naisen ollessa nuori. Náistá joskus toisella kerralla vielá syvállisemmin. Seuraavaksi yleistá.
On olemán kauniiksi kehumis ja rumaksi haukkumis systeemi. Siihen kuuluu nimenomaan palkinto ja se on nuoren ihmisen muutenkin heikon minákuvan põnkittáminen ruumiin(kehon) ulkoisten tekijõiden avulla.
Siis on olemassa sellainen sanaton palkitsemis ja kurittamisjárjestelmá, joka toden totta on tehokas estámáán itsensá lõytámistá ja se on juuri támá nykyinen kehonpalvonta kulttuuri. Se ei kuitenkaan tarkoita sitá ettá naisten tulisi haluttomasti heittáytyá sille puolelle ettei haluaisi itseáán esim. ehostaa vaan jokaisen páátõksen on tultava omasta tahdosta ja sydámestá. Se lienee on aika selváá jokaiselle, mutta se on vaikeaa sillá táhtokin voi loppujen lopuksi olla táysin kysymyksen alainen..siitá onki nimenomaa áárifeminismissá ollukin paljon puhetta en nyt viitsi alkaa toistelemaan mitáán lausetta tms...ja kaikesta huolimatta ja juuri siksi onhan se tietenki myõs niin ettei nuori mies osaa kasvaa vielá aikuiseksi ollessaan nuori..mutta saattaa olla niin, ettá kun aiempien sukupolvien ymmárrys on kasvanut niin tulevien sukupolvien ymmárrys on jo valmiiksi "tietoisempi" kuin vanhempien ja se on hyvá. Se on lienee ainoa johon pystyy luottamaan..ja toisaalta voi olla ettá tulevaisuuden ihmisillá tasa-arvo tulee luonnostaan.
Tarkoitan tállá sitá ettá vaikka yhteiskunta onkin partiarkkaaninen ja naisia syrjivá niin kaikkeni tehneená ja asian ymmártáneená pystyn sen tavallaan myõskin ohittamaan siten etten tule katkeraksi vaikka sanottavaa ja ajateltavaa riittáákin.
Ajattelen, ettá omalle tyttárelleni elámá on toivon mukaan jo hieman parempi ja ehkápá naiset ja miehet ovat yhdessá korjanneet esim. palkka epátasa-arvon ja sen ettá suurin osa yksinhuoltajista on naisia. Námá ovat vain realiteettejá joille pitáá tehdá jotain.
Itse vain en jaksa arkielámássá olla vihainen miehille yleisesti..vain ainoastaan silloin kun ja jos joudun váárinkohtelun hampaisiin ja jos tulee puhetta sopivissa tilanteissa ko. aiheesta.
Páátánhán itse omasta elámástáni aivan itse, vaikka se ei ole aivan táydellisená ja universaalina táysin mahdollista ja se on TOTTA KAIT váárin. Kuitenkin kaikki se miká on vapaalle naiselle mahdollista on myős todellista.
En kuitenkaan missáán tapauksessa halua olla se joka nyrkittáá pahan miehen suohon kostoksi kaikesta pahasta.
Paitsi jos se on tarpeellista arkielámássá............heh, (vitsi, vitsi..heeeh.....heeeeeeeeeeeeeehhhhheeeeeeeeehhhhhhhhh............................mutta hyvá lukija lueppas Ko. kirja..ja kannattaa myõs ehdottomasti lukea seká alkusanat, ettá loppu puheenvuoro..ne ovat ajatuksellisesti merkittávát tálle kirjalle.
Ajat ovat tietenkin hieman muuttuneet sillá kirja on julkaistu 90-luvun alussa..mutta se on aika hyvá johdanto tálle ajalle missá elámme nyt, jos sitá ajattelee kunnolla muutenkin kuin vain ulkoa luettuna.
Olen lukenut ko. kirjoittajalta useammankin kirjan tássá vuosien varrella. (Anteeksi áán pisteiden puute, tássá koneessa on unkarilaiset náppáimet.)
Selkeá naisasia naisasiaa ja aika raisulla tavalla ilmaistuna.
Se on náissá ko.kirjoittajan kirjoissa on aina hieman rasittanut ja riipinyt minun runollista sieluani, ettá mulkku -sanan on viljelyksessá erittáin paljon náissá kirjoissa..no se on kuitenkin kirjoittajan ratkaisu ja sillákin on oikeastaan aika hienotkin láhtõkohdat, jos sitá ajattelee sen kannalta, ettá naisen seksuaalisuus on aina asetettu enemmán ja váhemmán ko. mulkku vastineen alaiseksi ja naisen seksuaalisuutta on kautta aikojen rajoitettu.. valinta lienee vastine tálle..joka tapauksessa náissá ko. kirjoittajan kirjoissa on kaiken takana ja siitá huolimatta ollut aina naisen itsensá lõytámisen sanoma ja se on hienoa. Támán kirjan nimessákin on selkeá lainaus mustalta naislaulajalta Nina Simonelta, joka on lauluissaan jo kauan sitten puhunut naisesta ja naisen asemasta hyvin tunteisiin vetoavalla tavalla ja oikeastaan lukiessani tátá kirjaa korvissani kaikuikin ko. laulajan biisejá.
Kirjassa oli otettu oivallisesti kásitteyn aiheeksi kasvun sivujuonteena riippuvuus ja sitá kásiteltiin páihderiippuvuuden muodossa. Se kuvaa mielestáni hyvin sitá tapaa miten nk. rakkauteen periaatteessa suhtaudutaan aika yleisesti. En oikeastaan halua tástá kirjasta kertoa mitáán, jos joku haluaa sen lukea..mutta voin sanoa sen, ettá se lienee totta, ettá jotkut láhtevát etsimáán itseáán ja lõytávát itsensá ja jotkut etsiessáán itseáán hukkaavat itsensá.
